Balakən (Belokany)
Balakən on kaupunki Azerbaidžanissa Kaukasusvuoriston reuna-alueella. Se sijaitsee Alazanin sivujoen Balakənçayn varrella 394 kilometriä Bakusta luoteeseen. Kaupunki on Balakənin piirin keskus. Sen kautta kulkee Yevlaxin, Şəkin ja Tbilisin välinen maantie. Kaupungissa on myös Yevlaxista haarautuvan sivuradan pääteasema. Asukkaita on 9 700 henkeä (vuonna 2010).
Balakəninin seutu on kuulunut Kaukasian Albaniaan ja myöhemmin Kahetiaan. Avaarit ottivat sen haltuunsa 1700-luvun alussa muodostaen liittokunnan, jonka keskuksina toimivat Carin ja Balakənin kylät. Venäjä valtasi alueen vuonna 1803 ja lopullisesti vuonna 1830. Samalla muodostettiin Carin ja Balakənin alue, myöhemmin piirikunta, joka vuonna 1859 nimettiin Zaqatalan piirikunnaksi. 1800-luvun lopulla Balakənin kylässä asui yksinomaan avaareja ja georgialaisia. Vuonna 1930 siitä tuli hallintopiirin keskus, vuonna 1954 kaupunkimainen taajama ja vuonna 1968 kaupunki.
Nykyään Balakən on maatalousalueen keskus, jossa on pienimuotoista elintarvike- ja jalostusteollisuutta. Kaupungin huomattavin nähtävyys on 1700–1800-luvuilla rakennettu moskeija minareetteineen.
Balakəninin seutu on kuulunut Kaukasian Albaniaan ja myöhemmin Kahetiaan. Avaarit ottivat sen haltuunsa 1700-luvun alussa muodostaen liittokunnan, jonka keskuksina toimivat Carin ja Balakənin kylät. Venäjä valtasi alueen vuonna 1803 ja lopullisesti vuonna 1830. Samalla muodostettiin Carin ja Balakənin alue, myöhemmin piirikunta, joka vuonna 1859 nimettiin Zaqatalan piirikunnaksi. 1800-luvun lopulla Balakənin kylässä asui yksinomaan avaareja ja georgialaisia. Vuonna 1930 siitä tuli hallintopiirin keskus, vuonna 1954 kaupunkimainen taajama ja vuonna 1968 kaupunki.
Nykyään Balakən on maatalousalueen keskus, jossa on pienimuotoista elintarvike- ja jalostusteollisuutta. Kaupungin huomattavin nähtävyys on 1700–1800-luvuilla rakennettu moskeija minareetteineen.
Kartta - Balakən (Belokany)
Kartta
Maa (alue) - Azerbaidžan
 |
 |
| Azerbaidžanin lippu | |
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| AZN | Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) | ₼ | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| HY | Armenian kieli (Armenian language) |
| AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
| RU | Venäjän kieli (Russian language) |